torstai 22. lokakuuta 2020

Torkku

Niinhän siinä sitten kävi, että myös Geten toisesta pentueesta jäi pentu kotiin. Nyt Torkku on jo vuoden ikäinen.

Pikkupentuna Torkku sai nimensä, koska se nukkui paljon ja jäi hieman jalkoihin pentuesisarusten leikeissä. Jossakin vaiheessa menin sanomaan, että jos se aikoo vain nukkua, syödä ja olla kiltti niin voisihan se ehkä tehdä sitä meilläkin. Siitä se ajatus sitten varmaan lähti. Viisiviikkoisena se oli jo erittäin hereillä ja aikamoinen riiviö ja jäi sitten kuitenkin. Edelleen Torkku nukkuu hyvin ja sikeästi. Jos uniaikaan vaikkapa ihmiset juttelevat,
 kuuluu Torkusta närkästynyttä narinaa kun sen unia häiritään.



Hereillä ollessaan Torkku on erittäin touhukas ja koko ajan tapahtuu jotain. Torkku on ollut aivan mahtavan reipas kaikkialla. Edes Helsingin päärautatieaseman vilinä ei saanut sitä hetkeksikään mietteliääksi, vaan se surffasi ihmisvilinässä iloisena häntä pystyssä. Agilitykisoissa ehdittiin talvella hengailla muutama kerta ennen koronaa. Rokotuksissa pentu pussasi ja halasi eläinlääkärin ja ihastutti hoitajia. Torkku rakastaa autoilua ja se nukkuu automatkoilla selällään niin kuin Gete ja Mimikin. Autoon Torkku jonottaa etutassut renkaan päällä ja hyppää sinne itse heti, kun häkin ovi avataan. 

Alkutalvesta Torkku ehti muutaman kerran vierailla treenihallilla. Siellä se oli heti valmis leikkimään ja moikkaili treenikavereita iloisesti. Se keksi myös ihan itse suorittaa putken ja siitä tuli hirmuinen ilohepuli. Ruuan suhteen Torkku on superahne ja palkaksi käyvät hyvin myös ruokanappulat. Ollaan päästy pistäytymään myös vieraassa treenihallissa ja sielläkin reipas pentu oli heti valmis leikkimään.

Keväällä Mimi-isosiskon kanssa metsässä juostessaan Torkku törmäsi puunoksaan ja silmään tuli sarveiskalvoon haava. Koronan takia eläinlääkärissä käytännöt olivat poikkeavat, eikä omistaja voinut olla läsnä tutkimustilanteessa. Torkku lähti häntä heiluen hoitajan mukaan. Tutkimus oli sujunut erinomaisesti pennun syödessä iloisena nameja. Haava oli sen verran iso, että muutaman päivän kuluttua tarkistettiin, että parantuminen on alkanut toivotulla tavalla. Tällä kertaa pääsin huoneen ulkopuolelta oven suusta katselemaan tutkimusta ja siellä pentu oli pöydällä rentona ja iloisena vieraiden ihmisten tutkittavana. Haava onneksi parani nopeasti.





Torkun ensimmäinen vuosi on sujunut vahvasti koronan luomissa puitteissa. Pääkaupunkiseutu pysähtyi keväällä täysin. Omiin treeneihin on päästy nyt syksyllä, mutta kaikki koiratapahtumat ja pentukoulut jäivät väliin keväältä ja kesältä väliin.







tiistai 11. elokuuta 2020

Kipri täytti 11 vuotta

Kiprin vuoteen on mahtunut ikäviä ja mukavia asioita. Geten pennut olivat viime syksynä viiden viikon ikäisiä, kun huomasin illalla, että Celo oli aivan liian kiinnostunut Kipristä. Tilanne vaikutti selkeältä kohtutulehdukselta ja juoksustakin oli juuri kaksi kuukautta. Lähdettiin päivystykseen ja ultran perusteella epäiltiin kasvainta kohdussa. Koska kotona vuotoa oli, mutta lääkärissä ei, päädyttiin pikaiseen leikkaukseen mahdollisen pyometran vuoksi. Leikkauksessa selvisi, että kyseessä oli kohtutulehdus. Tulehduserite oli vain ultraushetkellä pakkautunut yhteen kohtaan kohdussa.

Toipuminen sujui hyvin ja tikit poistettiin samalla, kun pennut kävivät eläinlääkärin tarkastuksessa. Kipri oli koko toipumisajan helppo potilas. Oppi näppärästi syömään ja juomaan kaulurin kanssa ja pujotti päänsä iloisena kauluriin, vaikka se oli entuudestaan aivan tuntematon kapistus. Tikkien poistossa Kipri pötkötteli onnellisena selällään pöydällä häntää heiluttaen. Turkki on sterkan myötä pöyhähtänyt ja pohjavillaa on tullut reilusti lisää.

Luonteeseen ei toimenpiteellä onneksi ole ollut vaikutusta ja Kipri on ollut oma hassutteleva itsensä. Koko vuoden kestävä huippuhetki Kiprin elämässä on ollut se, että talossa on pentu. Pentu on ollut Kiprin mielestä yhtä superihana kuin kaikki muutkin maailman koiranpennut ja leikkitäti on ollut oikein tyytyväinen uuteen karvaiseen laumanjäseneen.





keskiviikko 15. heinäkuuta 2020

Louhi 14 vuotta!

Näköjään vaikka polttaa kynttilää molemmista päistä, voi elää vanhaksi. Vauhtisankarin vauhtia hidastaa hieman huonontuva näkö, joten ulkoillaan nykyisin oikeastaan vain tutun lähimetsän poluilla. Tutussa ympäristössä Louhi loikkii ja spurttailee edelleen vauhdikkaaseen tapaansa. Valoisa kesä helpottaa kovasti näön kanssa pärjäämistä.




lauantai 23. toukokuuta 2020

Koru 23.5.2005-6.5.2020



Korulle tuli kohtutulehdus. Leikkaus ei 15-vuotiaan koiran kohdalla ollut enää vaihtoehto, enkä halunnut antibioottejakaan sille aloittaa. Korun suolisto ei koskaan toipunut täysin ennalleen vuoden takaisesta pahasta vatsataudista, joten en halunnut, että se joutuu elämään viimeiset aikansa antibioottien vuoksi ripuloiden.

Tiistaina tehtiin pitkä lenkki lähimetsässä ja keskiviikkona istuttiin viimeinen tunti kirsikkapuun alla puistossa. Sitten pitkä yhteinen matka päättyi. 





perjantai 27. maaliskuuta 2020

Celo 13 v.

Herrakoiran vuosi on kulunut retkeillessä ja tyttöjä viihdyttäessä. Se on edelleen aina valmis leikkimään ja innostuu etenkin lauman nuorimpien kanssa juoksemaan villisti.

Alkuvuodesta Celon kuulo alkoi huonontumaan. Ensimmäiset merkit tästä huomasin lenkillä moottoritien hälyssä, kun se ei reagoinut luoksetulokutsuun, johon yleensä reagoi välittömästi. Aluksi luulin, että ikä on vain muulla tavoin tehnyt tehtävänsä ja kuulosta on tullut hieman valikoiva. Myöhemmin sitten tajusin, että eihän Celo ole enää muutamaan viikkoon ulvonut puhelimen soittoäänelle enää. 

Syksyllä Celo pisti suuhun ilmeisesti ampiainen tms. Aamulla toinen poski oli todella turvonnut ja kuuma. Ensimmäisenä mieleen tuli hammasjuuripaise tai jotain vielä vakavampaa, joten kiikutin sen eläinlääkäriin. Celo seisoi pöydällä lääkärin ihasteltavana ja tutkittavana kuin vanha tekijä, vaikka eläinlääkärikäynnyt ovat olleet todella harvassa. Koira tutkittiin perusteellisesti, eikä siitä löytynyt mitään vikaa. Hampaatkin olivat hyvässä kunnossa. Sydän kuunneltiin oikein huolellisesti, eikä kuuluviin saatu edes puolikasta sivuääntä. Hammasjuuripaiseen varalta saatiin antibioottikuuri. Illan mittaan turvotus valui kuitenkin leukaan ja ötökän pisto/purema varmistui turvotuksen syyksi.






torstai 9. tammikuuta 2020

Mimi täytti kaksi vuotta

Mimi on vuoden aikana aikuistunut ja siirtynyt Geten pentuprojektin myötä ykkösharrastuskoiran rooliin. Agilityryhmän jaettu paikka Geten kanssa on ollut pentujen vuoksi vain Mimin käytössä. Tokojuttuja on myös treenailtu ja rallytokokurssikin käytiin syksyllä. Lisäksi Mimi on päässyt vähän jäljestämään ja tekemään esineruutua, vaikka siitä ei koon vuoksi pk-koiraa ollakaan tekemässä. Esineruudussa Mimi on luonnonlahjakkuus ja sillä on erittäin tarkka jälkinenä. 

Pennuista Mimi otti irti kaiken ilon. Se melkein halkesi ihastuksesta nähdessään pennut ensimmäisen kerran pentulaatikossa. Kun pennut muuttivat alakertaan, Gete antoi Mimin osallistua heti pentujen hoitamiseen. Mimi leikitti pentuja ja pentujen nukkuessa se makaili niiden vieressä häntää heilutellen ja odotellen heräämistä. Aivan viimeisinä viikkoina pentulauma oli Mimin mielestä hieman hurja, mutta silloinkin se leikitti pentuja mielellään yksittäin tai kaksittain.

Mimi on laumassa edelleen kaikkien suosiossa. Se pitää kaikista ja kaikki pitävät siitä. Mimin kanssa on helppo mennä minne vain. Se käyttäytyy aina hyvin ja on kuin kotonaan kaikkialla.

Mimi on ollut mukana retkillä ja se on loistava retkikoira. Kulkee ketterästi ja järkevästi vaativissakin maastoissa eikä väsy koskaan. Mimi on käynyt halailemassa kaikkia kolmea veljeään ja toinen siskokin treffattiin agilityn SM-kisojen yhteydessä.






 Kuva: Joni Laakso

 Kuva: Joni Laakso

 Kuva: Joni Laakso

Kuva: Joni Laakso